Kansalainen-tietoyhteiskunta-hyvinvointi-kehittämisprojekti (KATHY)

Projektisuunnitelma 2001 - 2003

Toimintasuunnitelmassa noudatetaan alkuperäisen suunnitelman tavoitteita ja toteuttamissisältöjä. Suunnitelmaa on tarkistettu kuluvan vuoden 2001 osalta siten, että henkilöstöä palkataan aluperäisen viiden henkilön sijasta neljä (4). Toimipisteenä käynnistyvät Joensuun ja Lieksan toimipisteet maaliskuun alussa. Sopeutetusta sisällöstä tarkemmin kohdassa vuoden 2001 toimintasuunnitelma.

1.Toimintaympäristön analyysi

Suomi muuttuu tietoyhteiskunnaksi

Suomen tie tietoyhteiskuntaan on viitoitettu. Tekninen alusta ja lähes yksimielinen yhteiskunnallinen tahto tulevat siirtämään monet toiminnat ja palvelut tietoverkkoihin vuosituhannen ensimmäisellä kymmenluvulla.

Monet kansalaisten kannalta tärkeät yhteiskunnan palvelut muuttuvat sähköisiksi, palvelujen toimipaikkaverkosto supistuu ja palveluhenkilöstön määrä vähenee. Asiointia varten muodostuu yhteispalvelupisteitä, joissa kansalainen asioi tietoverkoissa esim. seudullisen palveluportaalin kautta sähköisen henkilökortin varmentamana. Fyysinen asiointi pankkitiskillä tulee yhä kalliimmaksi ja sähköisen rahan käyttöä tullaan taloudellisesti suosimaan. Tietotekniikasta toivotaan ratkaisua mm. harvaan asuttujen alueiden väestön palvelujen käytön ongelmille. Tietotekniikan toivotaan lisäävän kansalaisten suoria vaikuttamismahdollisuuksia sekä lisäävän kaikkien kansalaisten mahdollisuuksia saada tietoa yhteiskunnasta ja palveluista. Tulevaisuudessa monien palvelujen saantijoustavasti, nopeasti ja jonottamatta perustuu mahdollisuudelle asioida sähköisesti, verkkojen välityksellä.

Osa kansalaisista syrjäytyy tietoyhteiskunnasta

Tutkimusten mukaan tietoyhteiskunnan välineitä käyttävät vähiten yli neljäkymmenvuotiaat työntekijäasemassa olevat tai työttömät. Eläkeläiset käyttävät tietoverkkoja erittäin vähän. Sähköisten palvelujen käytön pahimpina esteinä nähdään asiakkaiden tottumattomuus ja haluttomuus tietotekniikan käyttöön, halu henkilökohtaiseen palveluun ja julkisten asiointipäätteiden puute tai jonot niiden käytössä (Veturi 2000). Pääsy tietoyhteiskunnan täysivaltaiseksi kansalaiseksi edellyttää sekä henkisiä että taloudellisia voimavaroja. Pohjois-Karjalassa toteutetun kansalaiskyselyn mukaan (Pohjois-Karjala, kansalainen ja hyvinvointi, 1998) suurin syy tietokoneiden ja verkkopalveluiden vähäiseen käyttöön oli vastaajien taloudellinen tilanne; tietoyhteiskunnan mahdollisuuksien hyödyntäminen palautuu tämän mukaan rakenteellisiin tekijöihin. Ilman tuettuja yhteispalvelupisteitä, kansalaiset tavoittavia yleisiä, yhteisiä ja ilmaisia käyttöympäristöjä sekä ohjausta, neuvontaa nykyinen kehitys vahvistaa yhteiskunnan polarisoitumista ja epätasa-arvoistumista.

Valtaosalla kansalaisista ei tällä hetkellä ole kunnollisia taitoja, teknisiä edellytyksiä eikä rahaa hyödyntää edes nykyistä informaatioyhteiskunnan infrastruktuuria ja merkittävä osa kansasta on jo alun perin syrjäytynyt koko kehityksestä. Kehityksen nopeus ja teknisten innovaatioiden kaupallistaminen keskeneräisinä aiheuttavat lisäksi jatkuvia sopeutumisongelmia kaikille.

Useat ryhmät kuten vammaiset, maahanmuuttajat ja pitkäaikaistyöttömät eivät kykenee hyödyntämään tietoverkkojen tarjoamia mahdollisuuksia. Ylivelkaantuneilla, mielenterveys-, päihde- ja moniongelmaisilla ei ole taloudellisia eikä henkisiä resursseja etsiä verkkomuotoista tietoa tai ylipäätään käyttää sähköistä tietoa ja palveluja. Tietoverkot ja tieto omaa elämän suunnittelua palvelevana ja tukevana toimintaresurssina jää hyödyntämättä. Syrjäytyminen tietoyhteiskunnasta vahvistaa jo olemassa olevaa syrjäytymisen kokemusta.

Mitä Pohjois-Karjalassa on tehty tietoyhteiskunnasta syrjäytymisen ehkäisemiseksi

Pohjois-Karjala on toiminut eräänlaisena tietoyhteiskuntalaboratoriona, jossa tietoyhteiskunnan infrastruktuuria ulotetaan kansalaisten saataville (Oppiva Ylä-Karjala ja Vaara-Karjala-projektit). Hallinnon sähköisiä palveluja pilotoiva VETURI-projekti on Itä-Suomessa luonut yhteispalvelupisteitä ja tuonut niihin asiakasmikroja. Jokaisessa kunnassakansalaisilla on myös mahdollisuus ilmaiseksi tai pienestä maksusta käyttää tietoverkkoja kirjastoissa. Joensuussa erilaisten projektien (Urban, Marjala, Cans, ..) ohessa on muodostunut avoimia internet-pisteitä, jotka pääsääntöisesti toimivat kuitenkin itsepalveluperiaatteella. Pohjois-Karjala tietoyhteiskunnaksi hankkeen (NOKIS) suojassa on muun muassa myös kehitetty naisten tietotekniikkaosaamista sekä edesautettu eri hankkeiden verkostoitumista.

Joensuun Kansalaistalon Netti-kahvila on kasvanut kolmessa vuodessa yhdestä työasemasta 15 koneen työskentely-ympäristöksi. Aktiiviväestöllä - opiskelijoilla kouluissa ja työssä olijoilla työpaikoissa on pääosin hyvät mahdollisuudet sähköiseen asiointiin. Lisäksi on nähtävissä, että eri toimijoiden yhteistyön tuloksena muodostuu jatkuvasti lisää fyysisiä ympäristöjä ja suhteellisen pienillä taloudellisilla panoksilla voitaisiin uusia avoimia internet-pisteitä lisätä merkittävästi, esimerkiksi järjestöjen toimintatiloissa. Vaikka kehitys etenee voimakkaasti siihen suuntaan, että suurella osalla kansalaisista joskus tulee olemaan tietoverkkoyhteys kotona, avoimia ilmaisia internet-pisteitä tullaan silti aina tarvitsemaan.

Hyvinvointi ja tietoverkot: nykyisen kehityskulun ongelmat ja haasteet

Nykyisessä kehityskulussa on nähtävissä ainakin seuraavanlaisia ongelmia.

1) Miten tukea ihmisiä, jotka eri syistä syrjäytyvät yhteiskunnallisista toiminnoista ja jotka eivät kykene hyödyntämään olemassa olevia palveluja, eivät ole motivoituneita eivätkä osaa käyttää tietoverkkojen mahdollisuuksia.

2) Nykyisten internet-pisteiden potentiaaliset käyttäjätkin tarvitsisivat enemmän opastusta ja neuvontaa.

3) Kansalaisille avointen toimintaympäristöjen tekninen ylläpito on monenkirjavaa.

Kansalaisten hyvinvoinnin turvaamiseen liittyvän kehittämisen ja tietoyhteiskuntaprojektien väliltä puuttuu yhteys, joka mahdollistaa tietoverkkojen käytön paikallisen sosiaalipoliittisen kehittämistyön välineenä

Keskeisenä tietoyhteiskunnan sosiaalipoliittisena haasteena onkin edistää tietoverkkojen käyttöä eri toimijoiden yhteisenä kehittämisfoorumina ja vuoropuheluareenana sekä hyvinvointipoliittisten ohjelmien ja hyvinvoinnin strategiatyön yhteisenä välineenä. Tämä edellyttää sosiaalipoliittisen ja tietoteknisen näkökulman parempaa yhteen sovittamista ja sisällöllistä kehittämistä.

Yhteiskunnallisen polarisoitumisen ehkäisemiseksi keskeistä on tavoittaa tietoyhteiskunnasta syrjäytyvät ja luoda heille mahdollisuuksia tutustua tietoyhteiskunnan perustoimintoihin: koneet, verkot, verkkopalvelut, palvelukokonaisuudet siten, että tietotekniikka palvelee oman elämän suunnitteluun liittyvien mahdollisuuksien jäsentämistä ja löytämistä.

Syrjäytymisen ehkäisy ja mahdollisuuksien tarjoaminen, sisältöjen kehittäminen sekä eri toimijoiden vuoropuhelun areenan rakentaminen edellyttää etenemistä usealla tasolla, joista tässä hankkeessa keskitytään rakentamaan ohjausta ja neuvontaa kansalaisille sähköisten palvelujen käytössä sekä tukemaan kansalaisjärjestöjen, erityisesti sosiaali- ja terveysjärjestöjentietoyhteiskuntaosaamista. Kansalaisjärjestöt ulottuvat jäsenistönsä kautta moninkertaisen peittävästi koko kansan keskuuteen. Tämän pääosin vapaaehtoisuuteen perustuvan potentiaalin aktivoiminen tietoyhteiskunnan mahdollisuuksien hallintaan tarjoaa hyvän kontaktipinnan koko kansaan. Kansalaisten ja järjestöjen tietoyhteiskuntavalmiuksien lisäämisen perustana etsitään hyvinvoinnin, sosiaalipolitiikan ja tietoverkkojen toimivaa yhteyttä.

 

2.Projektin päämäärä ja tavoitteet

Parantaa kansalaisten tietoyhteiskuntavalmiuksia päämääränä tasavertainen osallisuus tietoyhteiskuntaan Edistää verkkomuotoisen tiedon käyttöä (vammaiset, maahanmuuttajat, päihde, mielenterveysongelmaiset) toimintaresurssina erityisesti rakentamalla ohjausta ja koulutusta vertaisryhmille ja hyödyntämällä vertaistukea koulutusmetodina

Edistää sosiaali- ja terveysjärjestöjen tietoyhteiskuntaosaamista sekä yhteiskunnallista näkyvyyttä ja aktiivisuutta koulutuksen, neuvonnan ja mikrotuen avulla.

Edistää järjestöjen yhteistyötä sekä järjestöjen ja julkisen sektorin vuoropuhelua kehittämällä yhteistä verkko-osaamista, siihen liittyviä tietokantoja sekä kansalaisten mahdollisuutta käyttää järjestöjen ja julkisen sektorin tarjoamia palveluja ja toimintamahdollisuuksia.

Rakentaa alueellista sosiaali- ja terveyspolitiikkaa luomalla ja kehittämällä yhteyksiä kansalaisten tarpeiden, hyvinvoinnin alueellisen strategiatyön, eri toimijoiden sekä verkkomuotoisen viestinnän välille.

 

3. Projektin toteuttaminen

KANSALAISTEN TIETOYHTEISKUNTAVALMIUKSIEN PARANTAMISEKSI:

1) Järjestetään avoimissa internet pisteissä koulutusta sekä parannetaan kansalaisten opastusta eri käyttäjä- ja kansalaisryhmille

2) Rakennetaan kansalaisnäkökulmaa ja järjestöjen näkyvyyttä syntymässä oleviin tietoyhteiskuntaportaaleihin

3) Kehitetään kansalaistalon tietoyhteiskuntaympäristöä, jotta sitä voitaisiin käyttää tehokkaasti koulutukseen ja järjestöjen ryhmätoimintaan sekä tuetaan resurssien mukaan muiden kansalaisten käytössä olevien nettiympäristöjen hyödyntämistä (Kotikartano, Aurora, asukastuvat)

4) Kehitetään sähköisten palveluiden käyttäjäarviointia

5) Tuetaan lähidemokratian toteutumista käyttäjäpilottien kautta

ERITYISRYHMIEN VALMIUKSIEN PARANTAMISEKSI:

1) Tuetaan yhteiskunnassa syrjäytymisvaarassa olevia henkilöitä (ikääntyvät, vammaiset, työttömät, päihde- ja mielenterveysongelmaiset…) nousemaan tietoyhteiskunnan portaita kehittämällä matalan kynnyksen kohtaamispaikkojen ja tietotekniikan välistä yhteyttä

2) Koulutuksessa hyödynnetään olemassa olevia vertaistuen ryhmiä ja vertaisoppimisen metodia. Tarvittaessa tuetaan uusien ryhmien syntymistä

3) Tietotekniikkaa, sähköisiä palveluja ja tietoverkkoja käytetään välineenä oman elämän suunnittelemiseksi ja uusienmahdollisuuksien hahmottamiseksi.

SOSIAALI- JA TERVEYSJÄRJESTÖJEN OSAAMISEN JA NÄKYVYYDEN EDISTÄMISEKSI:

1) Tarjotaan sosiaali- ja terveysjärjestöjen työntekijöille ja aktiivitoimijoille tietoyhteiskunta- osaamiseen liittyvää koulutusta erityisesti verkko-osaamisessa.

2) Koulutetaan järjestöjen työntekijöitä ja luottamushenkilöitä ohjaamaan ja rohkaisemaan jäsenistöä tietoverkkojen ja sähköisten palvelujen käytössä 3) Kehitetään järjestöjen www-palvelua, JELLIä

4) Kehitetään järjestöjen mikrotukea, ohjausta, neuvontaa sekä palveluja

5) Osallistutaan kansalaislähtöisten sovellutusten kehittämistyöhön sekä mahdollisuuden mukaan uusimman tekniikan ja kehitettävien sovellutusten pilotointiin.

YHTEISTYÖN LISÄÄMISEKSI:

1) Toimitaan yhteistyössä Pohjois-Karjalan tietoyhteiskuntahankkeiden kanssa ja tuodaan projektin kohtaamat haasteet ja paikallistamat ongelmat yhteiselle vuoropuheluareenalle.

2) Toimitaan yhteistyössä maakunnan työttömien yhdistysten ja Kotikartano ry:n kanssa atk-laitteiden hyötykierrätysjärjestelmän kehittämisessä ja sitä kautta turvataan avointen internet-pisteiden teknistä alustaa.

3) Muodostetaan eri viiteryhmiä edustavista paikallisista järjestöistä kehittämisrinki, joka seuraa projektin etenemistä, ideoi tarvittavia kehittämisaskelia ja mahdollistaa laajan osallisuuden sekä sitoutumisen.

PAIKALLISEN SOSIAALIPOLITIIKAN,ALUEELLISTEN HYVINVOINTI-STRATEGIOIDEN JA VERKKOMUOTOISEN VIESTINNÄN YHTEYDEN KEHITTÄMISEKSI

Pyritään tuottamaan ymmärrystä tietoyhteiskunnan syrjäyttävistä mekanismeista ja kehittämään ymmärrystä ja tietoa paikallisen, alueellisen ja yleisen sosiaalipolitiikan keinoista ja strategista ymmärrystä näihin haasteisiin vastaamiseksi

2001 (Sopeutettu suunnitelma)

Projektin käynnistäminen; työntekijöiden perehdytys, projektiorganisaation rakentaminen. Yhteisiin tavoitteisiin sitoutumiseksi ja vastuiden ja työnjakojen sekä pitkäjänteisen kehittämistyön turvaamiseksi käynnistetään kehittämisprosessi, jossa ovat mukana kaikki projektin työntekijät ja keskeiset yhteistyötahot.

Asiantuntijaryhmän nimeäminen. Asiantuntijaryhmään kutsutaan edustus Joensuun kaupungilta, Honkalammen kuntayhtymästä, Pohjois-Karjalan liitosta sekä aikuiskoulutuksesta.

Keskeisten yhteistyötahojen sitouttaminen, yhteistoimintaverkoston kokoaminen

Kartoituksen tekeminen järjestöjen tarpeista

Vertaistukioppimisen pilottiryhmien käynnistäminen

Järjestöjen mikrotuen ja palvelujen, sekä koulutuksen käynnistäminen

Rajapintojen määrittely maakunnan sekä muihin keskeisiin tietoyhteiskuntahankkeisiin

Palaute- ja arviointijärjestelmän kehittämisen käynnistäminen yhteistyössä järjestöjen ja koulutuksiin osallistuvien kanssa

Yhteistyökokousten ja seminaarin järjestäminen: yhteisen arvioinnin foorumin rakentaminen

Ensimmäisenä vuonna projekti toimii Joensuussa ja Lieksassa. Lieksan toimipiste perustetaan yhteistyössä Lieksan kaupungin kanssa siten, että Lieksan kaupunki vastaa tilakustannuksista.

KATHY: 2002

Kansalaisten tietoyhteiskuntavalmiuksien parantamiseksi:

- Teemapäivien järjestäminen avoimissa internet-ympäristöissä Nettikahvilassa, asukastuvissa ja Lieksassa
- yhteispalvelupisteen kehittäminen Joensuun kansalaistalolle nettikahvilaan
- Avointen internet-ympäristöjen ylläpito ja kehittäminen Kanslaistalolla, Utran ja Rantakylän asukastuvilla sekä Lieksassa
- Joensuun Nettitorin toteuttaminen ja sisällöllinen kehittäminen
- Kansalaisten atk-kurssitoiminta

Erityisryhmien valmiuksien parantamiseksi:

- Vertaistuki- ja järjestöjen tutortoiminnan kehittely ja toteutus eri toimipisteissä ja järjestöissä
- Iäkkäiden tietoyhteiskuntavalmiuksien parantaminen (vanhusten palvelutalot, Lieksa)
- Monikulttuurisen kanavan, Monikan, kehittely yhteistyössä eri toimijoiden kanssa

Sosiaali- ja terveysjärjestöjen osaamisen ja näkyvyyden sekä yhteistyön edistämiseksi:

- Kartoitus järjestöjen tarpeista
- Järjestöihin jalkautuminen; ohjaus, koulutus ja mikrotuki
- Järjestöjen tietokannan, JELLIn kehittäminen ja Lieksan vastaavanlaisen järjestörekisterin Lellin kehittäminen ja päivitys
- Työllistävien järjestöjen tarpeisiin vastaaminen yhteistyössä KATE II-projektin kanssa
- Järjestöjen kehittämisringin kehittäminen yhteistyön välineeksi
- Kathy-Kotikartano -yhteistyön soveltaminen käytännössä
- Yhteistyö muiden Pohjois-Karjalan tietoyhteiskuntahankkeiden kanssa

Paikallisen sosiaalipolitiikan, alueellisten hyvinvointistrategioiden ja verkkomuotoisen viestinnän yhteyden kehittämiseksi:

- Kansalaisia palvelevan iKOTOn hyödyntäminen eri toimintapisteissä
- Yhteyden rakentaminen itäsuomalaiseen SONETTI-hankkeeseen erityisesti sekä maakunnan järjestöjä, kansalaisia että sosiaalialan ammattilaisia palvelevasta näkökulmasta
- Verkkomuotoisen viestinnän ja tietosisältöjen kehittäminen osana Sosiaali- ja terveydenhuollon luottamushenkilöiden koulutusrakennetta
- Opiskelijoiden verkko-oppimisfoorumien kehittäminen osana kolmannen sektorin opetuskokonaisuuksia (yhteistyössä Sosiaalialan osaamiskeskuksen kanssa)

Arvioinnin kehittämiseksi:
- yhteistyössä Akatemian tutkimusprojektin kanssa (tietoyhteiskunnan syrjäyttävät mekanismit) luodaan hankkeelle jatkuvan arvioinnin kriteeristö sekä tiedon keruun ja palautejärjestelmän mekanismi

 

KATHYN TOIMINTASUUNNITELMA 2003

Kansalaisten tietoyhteiskuntavalmiuksien parantamiseksi:

1. Jatketaan Nettitorin toteuttamista sekä käynnistetään neuvottelut Nettitorin juurruttamiseksi pysyväksi osaksi Joensuun kaupunkikeskustaa yhteistyössä Joensuun kaupungin ja kaupunkikeskustayhdistyksen kanssa.
2. Jatketaan matalan kynnyksen pisteissä kävijöiden koulutusta ja ohjausta sekä toteutetaan Nettikahvilassa ja asukastuvilla avoimia teemapäiviä.
3. Huolehditaan siitä, että Kansalaistalon ja asukastupien tietoteknisiä ympäristöjä pidetään yllä ja päivitetään.

Erityisryhmien valmiuksien parantamiseksi:

1. Toteutetaan ikäihmisille suunnattua telematiikka-koulutusta yhteistyökumppaneiden kanssa.
2. Tarjotaan ikääntyneille neuvontaa ja ohjausta avoimissa oppimisympäristöissä Lieksassa.
3. Kehitetään ja tuotetaan oppimateriaalia yhteistyössä ammattikorkeakoulun kanssa Monikulttuuriseen kanavaan Monikaan sekä pyritään löytämään Monikalle hallinnoija ja jatkokehittäjätaho.
4. Etsitään ikäihmisille ja heidän omaisilleen suunnatulle palveluhakemistolle Varttunetille hallinnoija ja jatkokehittäjätaho.
5. Kootaan kokemuksia erityisryhmien (maahanmuuttajat, eri vammaisryhmät, ikääntyvät) tietotekniikkaan liittyvistä koulutus- ja palvelutarpeista ja pyritään kokoamaan ne palvelupaketeiksi jatkokehittämisen pohjaksi

Sosiaali- ja terveysjärjestöjen osaamisen ja näkyvyyden sekä yhteistyön edistämiseksi:

v. 2003 aikana Kathyn toiminnan painopisteenä on järjestöjen kanssa tehtävä työ, saatujen kokemusten arviointi sekä yhteistyön kehittäminen muihin tietoyhteiskuntahankkeisiin Kathyn toimintojen ja tulosten juurruttamiseksi projektin jälkeen

1. Kathyn koulutuksessa keskitytään erityisryhmien, järjestöjen ja avainhenkilöiden kouluttamiseen. Toteutetaan järjestöissä vertaistukikoulutusta, jonka avulla siirretään kouluttamisvalmiuksia järjestöihin.
2. Tuetaan järjestöjen tietoteknistä osaamista jalkautumalla järjestöihin. Opastetaan järjestöjä tietoteknisissä investoinneissa, lisätään mikrotukea sekä suunnitellaan järjestöjen tarpeisiin vastaavaa mikrotukikoulutusta.
3. Kehitetään Jelliä järjestöjen näkyvyyttä lisäävänä ja järjestöjen tiedottamista palvelevana tietokanavana.
4. Tehdään yhteistyötä Joensuun seudun Equal-hankkeeseen kuuluvan Maamuuntaja-projektin kanssa matalan kynnyksen nettipaikkojen kehittämisessä ja Kate II-projektin kanssa järjestöjen työllistämistä edistävän koulutuksen sekä tietoteknisten taitojen lisäämisessä. Jatketaan yhteistyötä muiden alueellisten toimijoiden, kuten Kotikartanon kanssa.
5. Kehitetään sosiaalipalveluiden palveluhakemistoa yhteistyössä järjestöjen kanssa palvelemaan järjestöjen tarpeita sekä tekemään järjestöjen toimintaa näkyväksi palvelujen kentällä
6. Kehitetään Kolmassektori.net:ä yhdessä Sosiaali- ja terveysturvan keskusliiton kanssa valtakunnalliseksi järjestöjen näkyvyyttä lisääväksi palvelukokonaisuudeksi.

Paikallisen sosiaalipolitiikan, alueellisten hyvinvointistrategioiden ja verkkomuotoisen viestinnän yhteyden kehittämiseksi:

1. Yhteistyössä maakunnan sosiaaliasiamiesten kanssa Kathy vastaa sosiaalipalvelujen palveluhakemiston kehittämisestä osaksi Alueverkon palvelukokonaisuuksia. Alueverkko on Sisäasiainministeriön ja Itä-Suomen Lääninhallituksen yhteinen pilotti-hanke, jonka tavoitteena on suunnitella ja toteuttaa aluehallinnon verkkopalveluita kansalais- ja käyttäjälähtöisestä näkökulmasta.
2. Rakennetaan mm. Alueverkon kanssa tehtävällä yhteistyöllä siltaa valtakunnallisiin kehittämishankkeisiin (eKonsultaatio)
3. Selvitetään matalan kynnyksen paikkojen mahdollisuutta toimia yhteispalvelupisteinä yhteistyössä Maakuntaverkon, Alueverkko-hankkeen sekä muiden hankkeiden kanssa.

Tutkimusyhteistyö:

Tampereen yliopiston sosiaalipolitiikan laitoksen tutkimushankkeen "Tietoyhteiskunta ja sosiaalinen syrjäytyminen" kanssa aloitettu yhteistyö jatkuu. Tutkimusyhteistyössä pyritään kehittämään ja arvioimaan Kathyn toimenpiteitä sekä kokoamaan tietoa tietoyhteiskunnan
sosiaalipoliittisista ulottuvuuksista.

Yhteistyössä Joensuun yliopiston KTM:n rahoittamaa tietotekniikka ja kansalaistoiminta tutkimuskokonaisuutta toteutetaan Kansalaistalon ja Nettikahvilan jo aiemmin haastateltujen toimijoiden jatkohaastattelut, Kathyn toimijoiden haastattelut, kävijöiden, tietotekniikkaryhmien, erityisesti erityisryhmien edustajien haastattelut, tavoitteena selvittää eroja tunnistavaa tietoyhteiskunnan kehittämistä

Yhteistyössä tutkijoiden kanssa toteutetaan kansalaisten tietoyhteiskuntaa käsittelevä julkaisu, jossa pyritään erityisesti antamaan ääni ihmisille ja heidän kertomuksilleen.

..........

Sidosryhmät:

Projektin keskeisiä yhteistyökumppaneita ja sidosryhmiä ovat maakunnan sosiaali- ja terveysjärjestöt, olemassa olevat yhteisölliset toiminta-areenat, kuntien peruspalvelut, Joensuun kaupungin tietohallintoyksikkö, maakuntaliitto, oppilaitokset, rakenteilla oleva sosiaalialan osaamiskeskus sekä Pohjois-Karjalan tietoyhteiskuntahankkeet ja viranomaiset. Yksityisen sektorin yritysten merkitys yhteistyökumppanina kasvaa projektin edetessä.

Projektin organisoituminen:

Projekti toteutetaan Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistyksen hallinnoiman, rakenteilla olevan sosiaali- ja terveysturvan aluekeskuksen alaisuudessa. Projektin etenemistä seuraa hallituksen nimeämä, eri tahoja edustava asiantuntijaryhmä. Asiantuntijaryhmän lisäksi järjestöjen edustajista kootaan kehittämisrinki, joka varmistaa järjestöjen riittävän osallisuuden ja sitoutumisen. Projekti rakentaa yhteydet kaikkiin keskeisiin pohjoiskarjalaisiin tietoyhteiskuntahankkeisiin ja nimeää näihin yhteyshenkilöt. Projektin työntekijät toimivat tiiminä, jonka työtä ohjaamaan rakennetaan ohjaus- ja tukiprosessi.

Projektin tuotokset:

1) Käyttäjälähtöisten toimintamallien tuottaminen, kansalaisten ja järjestöjen palaute- ja arviointijärjestelmän kehittäminen

2) Sähköinen hyvinvointifoorumi ja tietoverkkojen sisällöllinen kehittäminen sosiaalipolitiikan näkökulmasta

3) Järjestöjen ja kansalaisten internet-palvelin jatkaa http://kansalaistalo.jns.fi

4) Verkkojulkaisu: http://kansalaistalo.jns.fi/kathy

5) Kirja: Kansalaisten tietoyhteiskuntaan (loppuraportti edellisen pohjalta)

6) Verkko-opintomateriaali, josta tulostetaan tarpeen mukaan ajantasaista oppikirjaa

Seuranta ja vaikuttavuus

1) Seuranta: asiantuntija/tukiryhmä

2) Tiimin itsearviointi ja järjestöjen ja kansalaisten arviointi ja palaute

3) Projektin ulkopuolinen arviointi

Resurssit

Toiminta rakentuu jo olemassa olevien resurssien hyödyntämisen ja eri toimijoiden verkostoitumisen luomalle perustalle.

1. Laitteet: Merkittäviä laiteinvestointeja ei tarvita, koska työasemat, tarvittavat palvelimet, ohjelmat ja tietoliikenneyhteydet järjestyvät toimijoiden yhteistyöverkostossa. Laitteiden kierrätystä hyödynnetään. Laitteiden ylläpitoon, huoltoon ja ohjelmistopäivityksiin tarvitaan resursseja.

2. Tilat: Projektissa käytetään olemassa olevia avoimia tietoyhteiskuntapisteitä, erityisesti Joensuun kansalaistaloa ja rakenteilla olevaa sosiaali- ja terveysturvan aluekeskusta. Projektin työntekijät jalkautuvat järjestöihin ja tarpeen ja resurssien mukaan maakunnan alueelle.

3. Tekijät: Sosiaalipoliittinen substanssi rakennetaan Pohjois-Karjalan Sosiaaliturva-yhdistyksen toiminnan ympärille. Palkattujen työntekijöiden lisäksi suuren osan varsinaisesta opastuksesta ja koulutuksesta tekevät tehtäviin koulutettavat vapaaehtoiset, harjoittelijat, yhdistelmätuella työllistetyt sekä järjestöjen muut työntekijät ja toimijat.

4. Palkatut työntekijät: Hankkeen työntekijöitä ovat ensimmäisenä toimivuonna projektipäällikkö sekä kolme mikrotuki-käytönneuvojaa, joista kaksi toimii Joensuun alueella ja yksi Lieksassa. Muu tarvittava osaaminen ostetaan budjettiin ostopalveluihin varatun määrärahan puitteisssa. Työntekijöiltä edellytetään riittävien tietoteknisten valmiuksien lisäksi neuvontaan ja ohjaukseen liittyvää osaamista ja kykyä toimia ryhmässä. Projektipääliköltä edellytetään em. taitojen lisäksi yhteiskunnan palvelujärjestelmän tuntemista.