ETUSIVU
  
   STKL

   
KATHY
   HOTELLI KOLI


ITÄ-SUOMEN SOSIAALI- JA TERVEYSPOLITIIKAN KEHITTÄMISPÄIVÄT 2002
Näiltä sivuilta löydät tietoa päivien ohjelmasta sekä kuvia ja tunnelmia.
STKL

Workshop 3, Lapset ja nuoret

Lastensuojelun professori Pirjo Pölkki, Kuopion yliopisto
Lasten ja nuorten palvelujen ja osaamisen organisointi


Lasten ja nuorten hyvinvointi ilmenee paitsi näkyvien ongelmien puutteena myös terveytenä, turvallisuuden tunteena, levollisena itsetuntona ja kohtuullisena elämänhallintana. Miten lapsia ja nuoria voi tukea tulevaisuuden maailmaan, jossa he ovat osallisia? Tulevaisuutta on entistä vaikeampi ennustaa. Tutkimukset, megatrendit, tulevaisuusskenaariot, heikot signaalit ja sosiaali- ja terveysbarometrit voivat kuitenkin antaa tuntumaa muutospaineista sekä pohjaa kehittämistyölle. Tulevaisuutta myös visioidaan ja luodaan.

Yhteiskunnassa lasten ja nuorten hyvinvointia raamittavat perheen elinolot ja elinympäristön laatu. Sosiaalipolitiikan perinteinen tehtävä on ollut lieventää yhteiskunnallista eriarvoisuutta ja suojella kansalaisia erilaisilta riskeiltä. Lapsiperheiden tulonsiirtojen vähenemisestä ja taloudellisen tilanteen heikkenemisestä on olemassa selkeää näyttöä viime vuosilta. Vanhemmuuden arvostami-nen ja lapsiperheiden tukeminen edellyttävät monialaisia toimia. On kysymys myös arvoista ja asenteista koko yhteiskunnassa. Kunnallisella, seudullisella, maakunnallisella ja valtakunnallisella tasolla tarvitaan lapsipoliittisia linjauksia, jotka eivät jää paperinmakuisiksi virkamiesten kynän jäljiksi. Aloitteita tähän suuntaan jo olemassa. Suomen lapsi- ja perhepolitiikka on kuitenkin huonosti koordinoitua ja seurantajärjestelmä puuttuu.

Lasten ja nuorten psykososiaaliset palvelut perustason ja erityistason sosiaali- ja terveydenhuollossa ovat sirpaleisia ja niiden saatavuus ja laatu vaihtelevat suuresti maan eri alueilla. Lastenpsykiatrian ja viimesijaisen lastensuojelun tilanne ovat monilla paikkakunnilla huolestuttava lisärahoituksista huolimatta. Lasten ja nuorten hyvinvointipalveluista puuttuu usein yhteisiä tavoitteita, taloudellisia voimavaroja, osaavaa henkilöstöä, työvälineitä, kunnallisia ja ylikunnallisia palveluketjuja sekä luottamusta ja yhteistyökykyä asiakkaiden, julkisen, sektorin työntekijöiden, yksityisten palvelun tuottajien sekä järjestöjen ja muiden toimijoiden kesken. Sovittujen palvelustrategioiden ja -mallien paikkaa ohjaus- ja johtamisrakenteissa. pitää harkita..

Lasten, nuorten ja lapsiperheiden omia kokemuksia ja tulkintoja elämäntilanteestaan on kuunneltava. entistä paremmin. Lapsen etua on mietittävä huolellisesti lastensuojelun palveluketjussa koko lapsiväestölle suunnatuista palveluista kuntouttaviin ja korjaaviin palveluihin. On mietittävä ja kysyttävä myös lapsilta, millainen vanhemmuuden tuki sekä voimaannuttaa vanhempia että tulee todella lapsen ja nuoren pitkäaikaiseksi hyväksi. On koulutettava eri alojen työntekijöitä LSL 40§ ymmärtämiseen. Lastensuojelun kriisipäivystys on usein heikosti järjestetty. Tukiperheet tarvitsevat koulutusta ja muuta tukea.

Lasten hyvän sijaishuollon toteuttamisessa on vielä paljon kehitettävää. Tarvitaan lasten vastaanotto-osastoja sekä avohuollon ja laitoshoidon välimaastossa olevia koko perheen tutkimus- ja kuntoutuspaikkoja. Ammatillisten perhekotien ja lastensuojelulaitosten henkilöstön ammattipätevyys on kirjavaa. Liiketoiminnallisen tuloksen tavoittelu ja sijoitetun lapsen elämän turvallinen jatkuvuus eivät aina sovi yhteen. Huostaanotettujen lasten ja nuorten oikeudet toteutuvat puutteellisesti. Avohuollon tukitoimena sijaishuoltoon sijoitettujen nuorten jälkihuoltoon ei ole velvoitetta vaikka tarvetta olisi. Vammaisten lasten ja maahanmuuttajien lastensuojeluasioihin kaivataan tietotaitoa..

Itä-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksessa (ISO) Pohjois-Savo on saanut vastuun lastensuojeluun liittyvän tutkimus-, koulutus ja kehittämisyhteistyön koordinoinnista koko Itä-Suomessa, Kainuu mukaan luettuna. Itä-Suomen lastensuojelun oppimis- ja kehittämiskeskus (ILO) on kuntien ja sosiaalialan oppilaitosten, järjestöjen sekä muiden lastensuojelun tai sitä lähellä olevien alojen toimijoiden yhteinen verkostomainen osaamiskeskittymä. ILO on saanut resurssikseen hankekoor-dinaattorin 1.8.02 alkaen. Alkuvaiheen tavoitteena on toiminnan suunnittelu ja jatkuvuuden varmistaminen. ILO:n laajaksi tehtäväalueeksi on ajateltu osallistumista sosiaalialan perus-, jatko- ja täydennyskoulutukseen lastensuojelun alalla, lastensuojelun suunnittelun ja toteuttamisen tukemista, tutkimusta ja arviointia sekä erityisosaamista vaativaa neuvontaa ja muuta palvelua. Pilottihankkeina suunnitellaan mm. sosiaalialan lähiohjaajien koulutusta sekä lastensuojelutyön konsultointia. Kaikilla itäsuomalaisilla maakunnilla on myös omia vastuualueitaan lastensuojelun palvelujen kehittämisessä.

Yhteystiedot
Pirjo Pölkki, lastensuojelun professori,
Kuopion yliopiston sosiaalitieteiden laitos
PL 1627, 70211 Kuopio
puh. 017-162647 tai 040-5863048
e-mail Pirjo.Polkki@uku.fi