ETUSIVU
  
   STKL

   
KATHY
   HOTELLI KOLI


ITÄ-SUOMEN SOSIAALI- JA TERVEYSPOLITIIKAN KEHITTÄMISPÄIVÄT 2002
Näiltä sivuilta löydät tietoa päivien ohjelmasta sekä kuvia ja tunnelmia.
STKL

Workshop 1. Laadukas ikä

Projektipäällikkö Anja Lehtonen, IkäLaatu -projekti
Kuntalaisnäkökulma vanhustenhuollon suunnitteluun


1. Julkisten palvelujen (näkökulmana vanhustenhuolto) suunnitteluperinne 1970-80 -luku

  • julkisten palvelujen voimakas laajentaminen
  • valtiolla keskeinen rooli suunnittelussa
  • voimakas normiohjaus
  • kuntatasolla suunnittelu painottui resurssien lisäämiseen, tehtiin sektorikohtaisesti viran-omaistoimintana
  • kansalais- ja asiakasjärjestöjen rooli oli heikko
  • asiakkaan osallisuus palvelujen suunnitteluun oli ohutta
  • hoito- ja palvelusuunnitelmista alettiin puhua

1990 -luku

  • normiohjaus purettiin
  • vanhuspoliittista ohjelma- ja rakennemuutostyötä käynnistettiin, talouskriisi vaikeutti pit-käjänteistä suunnittelua ja vanhustenhuollon toteuttamista
  • vanhustenhuollon suunnittelu oli pääosin säästö- ja supistussuunnittelua
  • kansalais- ja asiakasjärjestöjen toiminta aktivoitui
  • asiakaskohtaisten hoito- ja palvelusuunnitelmien tekeminen yleistyi

2000 -luku

  • palvelujen saatavuuden ja laadun kunta- ja aluekohtaiset erot ovat kasvamassa
  • on paineita jakaa vastuuta hyvinvointipolitiikan toteuttamista yhä useammalle toimijata-holle, myös kansalaisille itselleen
  • alueellinen eriytymiskehitys, poliittisten arvojen koveneminen ja eräänlainen ajelehtivuus hyvinvointipolitiikan toteuttamisessa luovat paineita ohjelmaperustaiseen suunnitteluun, jossa perspektiivi on talousarviovuotta pitempi
  • toiminnoille joudutaan hakemaan uusia suuntia, tuloksellisuutta ja tehokkuutta strategis-ten linjausten avulla
  • vaatimukset seurata ja arvioida toimintojen vaikutuksia lisääntyvät
  • edustuksellinen demokratia on menettänyt kiinnostustaan ja uskottavuuttaan erityisesti nuorten ja ikäihmisten keskuudessa
  • kansalaisten osallisuus hyvinvointipolitiikan ja -palvelujen suunnitteluun tulee tällaisessa toimintaympäristössä entistä tärkeämmäksi

2. Palvelujen suunnitteluun osallisuutta peräänkuulutetaan lainsäädännössä ja ohjelmissa

Laki potilaan asemasta ja oikeuksista, 785/1992
Kuntalaki, 365/1995
Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista 812/2000

Sosiaali- ja terveyspolitiikan strategiat:
Toimivat palvelut ja kohtuullinen toimeentuloturva

Toimenpidelinjaukset:
Asiakkaan asema ja palvelujen laatu turvattava:
"Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkaan ja potilaan asemaa turvaavat lait ovat perusta palvelujen käyttäjän aseman vahvistamiseksi. Niitä täydentävät hoitosuositukset, joiden avulla varmistetaan asianmukainen hoito ja hoitoon pääsy kohtuullisessa ajassa. Lisäksi parannetaan asiakkaan ja omaisten mahdollisuutta osallistua hoidon ja hoitojärjestelyjen suunnitteluun. Käyttäjän kanssa yhdessä laadittavalla yksilöllisellä palvelu- ja hoitosuunnitelmalla sovitetaan yhteen hänen tarpeensa ja palvelut sekä täsmennetään viranomaisten työnjako. Palveluja koskevalle vuoropuhelulle luodaan toimivat puitteet ja sen edistämisessä käytetään hyväksi tietoteknologian mahdollisuuksia. Palvelujen saatavuudesta, toimivuudesta ja tuloksista tiedotetaan käyttäjille ja väestölle. Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestöt ovat tärkeitä vaikuttajia ja yhteistyön edistäjiä." (STM:2001.)

3. Ikäihmisten osallistuminen suunnitteluun

Osallistumisen ja vaikuttamisen areenoista
a) Poliittinen vaikuttaminen
- kunnallisvaltuusto, -hallitus- ja lautakuntatyöskentely
- vanhus-/seniorineuvostojen toiminta
- kunnallisaloitteiden tekeminen
- keskustelufoorumeihin osallistuminen
- asiantuntijana toimiminen
- kannanottojen esittäminen tiedotusvälineissä
- lehtiartikkelien kirjoittaminen
- jne.

b) Ohjelmien/strategioiden valmistelu sekä toteutumisen seuranta ja arviointi
- suunnitteluryhmien/projektiryhmien jäsenyys
- selvitysten, haastattelujen tekemiseen osallistuminen
- seurannan suunnitteluun osallistuminen
- arviointikriteerien suunnittelu
- arviointiin osallistuminen

c) Yhteisöllinen toiminta
- kansalaisjärjestöjen toiminta
- painostustoiminta
- asiantuntijana kuuleminen
- aloitteiden tekeminen hallinnolle/päätöksentekijöille jne.

d) Asiakkaan/potilaan osallistuminen oman hoitonsa ja palvelujensa suunnitteluun
- hoito-, palvelu-/kuntoutussuunnitelma
- asiakaspalaute

4. Esimerkkejä kansalaisnäkökulman esiin nostamisesta IkäLaatu -projektissa
- Nurmeksen kysely ikäihmisten asioita koskevista arvoista internetissä
- Kylätoimikuntien kierros Vehmersalmella
- Yleisötilaisuudet ja keskustelut mm. Outokumpu, Nurmes, Rautalampi
- Kyselyt ja haastattelut mm. Kontiolahti ja Rääkkylä
- Vanhus- /seniorineuvostojen perustaminen kuntiin

5. Näkökulmia tulevaisuuteen

Intressikumppanuuksista voimaa -yhteisöllisyyteen sisältöä vertaisuudesta
Osallisuus syntyy yhteisten intressien pohjalta. Tuloksia tuotava yhteiskuntasuunnittelu edellyttää pitkäjänteistä sitoutumista asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi. Siksi olisi erityisen tärkeää, että hyvien ideoiden toteuttamiseen haettaisiin useita paikallisia toimijatahoja. Toimijajoukko tulisi saada niin laajapohjaiseksi, että sillä riittäisi kapasiteettia viemään yhdessä sovittuja asioita eteenpäin. Esimerkiksi eri järjestöjen ja kylätoimikuntien yhteinen työskentely tuottaa helpommin tulosta kuin jokaisen tahon yksinäiset ponnistelut. Niin valtakunnallisessa kuin paikallispolitiikassakin olisi kyettävä löytämään yhteistyö- ja intressikumppanuuksia myös yli ikäryhmärajojen.

Uudet viestintävälineet käyttöön
Yksi myönteinen keino kunnallisen demokratian kehittämiseksi on kuntalaisten välisen kommuni-kaation ja yhteisiä asioita koskevan keskustelun lisääminen. Moderni informaatioyhteiskunta tarjo-aa tähän uusia edellytyksiä. Internetin avulla on mahdollista tarjota kuntalaisia palvelevaa tietoa, rakentaa osallistavia keskustelufoorumeita ja toimeenpanna mielipidetiedusteluja ja jopa teemakoh-taisia äänestyksiä toimintojen suunnittelun pohjaksi. Erityisen tärkeää tällainen osallistaminen on strategisten linjausten luomisessa.

Läheisyysperiaatteeseen konkretiaa
Lähidemokratian toimivuuden ja osallisuuden yksi keskeinen edellytystekijä onkin se, että kunta-laisilla on mahdollisuus itse luoda paikallista toimintalinjaa, jossa ihmisten ja heidän elinympäris-tönsä kehittämistä suunnitellaan heidän omista tarpeistaan ja vahvuuksistaan käsin.

Julkisen sektorin rooli osallisuuden vahvistamisessa
Yhdyskuntien toimivuuden ja palvelujen kehittämiseksi tehtävässä työssä julkisen sektorin myötä-mielinen ja innostava suhtautuminen kansalaistoimintaan ja kuntalaisten osallistumisen tukemiseen on ensiarvoisen tärkeää. Erilaisten osallisuutta mahdollistavien toimintojen organisointiin ja foo-rumeiden tarjoamiseen tarvitaan ainakin toimintojen käynnistysvaiheessa usein julkisten toimijoi-den tukea.

Ajelehtien vai suuntaan vaikuttaen eteenpäin
Vielä tänä päivänä vanhustenhuollon palveluja käyttävistä henkilöistä valtaosa hyväksyy julkisen hallinnon ja virkamiesten suunnittelemat palvelut ja toiminnot tyytyen siihen, mitä on tarjolla.

Tulevaisuus, seuraavat 10 -30 vuotta tuovat varmasti muutoksia nykyiseen. Voi olla, että ikäihmis-ten palveluilta vaaditaan tulevaisuudessa nykyistä enemmän asiakaslähtöisyyttä, yksilöllisyyttä, joustavuutta ja monimuotoisuutta. Halutaan yksilöllisiä, räätälöityjä palveluratkaisuja ja osataan vaatia, kun on koulutusta ja tietoisuutta oikeuksista. Mutta miten varmistetaan, että nämä vaati-mukset eivät kilpisty kuuroille korville?

Voi käydä myös niin, että tulevaisuudessa julkisin varoin rahoitettavat ikäihmisten hoiva- ja hoito-palvelut tulevat arvojen kovenemisesta, resurssien niukkuudesta ja toimintaympäristöjen muutok-sista johtuen ajautumaan jopa entisaikaisen köyhäinhoidon tilaan.

Kumpaan suuntaan haluammekin kulkea, niin ikäihmisten oma osallistuminen suunnitteluun on en-tistä tärkeämpää, koska hyvinvointiyhteiskunnan toimintojen ylläpitäminen ja kehittäminen tulee käymään todennäköisesti yhä vaikeammaksi. Osallistumalla elinolojamme ja hyvinvointiamme koskevien asioiden suunnitteluun voimme tuoda areenalle oman hiljaisen tietomme. Ja monien ih-misten tehdessä näin syntyy puroja ja virtoja, joilla on laajempiakin vaikutuksia suunnan valintoi-hin ja tulevaisuuteen.

Lähteitä:
Hyyppä Markku T. Elinvoima yhteisöstä, sosiaalinen pääoma ja terveys, PS-kustannus, Keuruu 2002
Pentikäinen Antti & Inha Jyri, Kunnallinen demokratia, Paikallisdemokratiasta ratkaisu, julkaisussa Markka ja Moraali, Kunnallisalan Kehittämissäätiö 2001
Ruuskanen Petri,(toim.) Sosiaalinen pääoma ja hyvinvointi, Näkökulmia sosiaali- ja terveysaloille, PS-kustannus, Keuruu 2002
Sihvola Juha, Kunnallinen demokratia, Kunnallinen aktiivisuus, julkaisussa Markka ja Moraali, Kunnallisalan Kehittämissäätiö 2001
Sosiaali- ja terveysturvan Keskusliitto ry, Sosiaali- ja terveyspolitiikka 2003 ,Strategia